Tämä on Prinsessa Hystheria vetoomus ja toteamus samanaikaisesti.
Ensinnäkin, haluaisin ihmisiltä enemmän kommentteja tähän blogiin siitä mitä ajattelee, sillä yrittäessä kirjoittaa ajatuksensa jostakin tekstistä, omat mielipiteet selkenevät ja uusia ideoita syntyy. Ja tän blogin idea olikin ideahakuisuus. Joillekkin on varmaan tullu tästä sellainen mielikuva, että pitää kirjoittaa jotain tylsiä valmiiksi hiottuja esseitä. Vaikka halusin enemmän vuorovaikutusta, joten pyydän että jokainen yrittäisi kommentoida edes jotakin. EI oo pakko olla mitään diippii, tärkeintä on vain pieni sana, pieni tönäisy eteenpäin, joka saa koneiston liikkeelle. Loppujen lopuksi tää blogi on vaan luonnos meidän tulevalle kirjalle.
Painotan myös edelleen että tänne SAA! kirjoittaa lyhyitä muistiinpanoisia merkintöjä, älämölöä, liittää jtn random kuvia, joista tulee jotakin mieleen sekä runoilla. Tyylillisesti tää blogi on edelleenki vapaa.
Mutta nyt siirrynkin itse asiaan joka lähenteleekin alkupyyntöjäni, nimittäin sanoja. Nimittäin sanojen mahtiin. Sanat ovat kaiken järjen mukaan aaltoliikkeitä, jotka kulkevat eetterissä, jotka ovat ylläri vitun pylläri SITÄ SAMAA MITÄ KAIKKI NYT SATTUU OLEMAAN (Jumalaa) Mutta tuollen tylsästi ykköskurssifyssamerkityksesti sanottuna tuo kuulostaa hengettömältä ja tylsältä, mutta todistaa sanojen kuuluvan tähän konkreettiseen, eikä ideamaailmaan. Sillä sanat ovat alati monitukaistuvan maailman eri käsitteiden symboleita, joita aivomme kykenevät vastaanottamaan (Itsestäänselvää???) Eli sanat ovat idea. Sanat ovat yhtä olemassaolevia kuin fyysinen maailma, mutta meidän epäuskomme ja rajoittuneisuutemme ei usko sitä. Kun päästämme idean menemään se kytee pitkänkin aikaa ennen kuin löytää aikansa, jossa sen on mahdollista toteutua. Esim: kuuhun lentäminen tai alkuaineiden muokkaaminen jne. Ennen sen piti olla mahdotonta, mutta kappas.
Samalla tavalla luulen ihmisen kykenevän kehittämään myös henkisiä taitojaan ja ylittämään fyysisen maailman rajat ja muokkaamaan asioita edukseen ja hyödykseen, tai vaikkapa maailman kaikkeuden hyödyksi. Kuten Jeesus muutti veden viiniksi. Jos ihmiskunta kerta pystyy älyllisesti muuttamaan itseään, niin miksipä ei fyysisesti. Tärkeintä on kuitenkin puhua. Sillä jonkun löytäessä jonkinlaisen tien kehitykseen, on tärkeää jakaa se muille, jolloin joku toine saattaa kehittää sitä yhä eteenpäin, kunnes idea saavuttaa uuden sfäärin ja kääntyy uuteen suuntaan.
Juu. Olen nyt saavuttanu rajani. En ole ehtinyt pohtia asiaa pidemmälle, joten olisin iloinen jos joku haluu puhuu mun kaa tästä.
Tai ehdottaa aihetta käsitteleviä leffoja tai kirjoja.
/EDIT
Puhuin eilen Albikan kanssa ja hän sanoi, että neljännessä ulottuvuudessa aika ei enää kulje lineaarisesti vaan kaikki aika on siinä samassa hetkessä missä ihminenkin on. Eli kaikki mitä me sanotaan ja ajatellaan toteutuu sillä samalla sekunnilla. Sen vuoksi sanojaan on opittava kontrollimaan ja ajatuksiaan hallitsemaan. Sillä tässäkin ulottuvuudessa tapahtuu juuri se mitä ajattelee ja sanoo, mutta ajan myötä, minkä vuoksi ajatuksiaan ei tajua kontorlloida.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti